Jäsentilaisuus 28.11.2023

Keski-Espoon Seniorit ry:n jäsentilaisuus pidettiin tiistaina 28.11. klo 14 alkaen.

Paikalle saapui yli sata yhdistyksen jäsentä, olihan päivän esiintyjänä värikäs persoona, historioitsija ja kansanedustaja Teemu Keskisarja. Tilaisuus alkoi kuitenkin jo puolitoista tuntia ennen esiintyjän saapumista, joten yhdistyksen sihteeri, Reijo Rossi oli keksinyt muutakin ohjelmaa päivään.

Reijo tosin aloitti kevennyksillä, joista yksi jäi omaankin mieleeni. – Mies makasi nurmikolla ja painoi korvaansa tiukasti ruohon sisään. Kaverit vieressä ihmettelivät ja lopulta kysyivät, mitä ihmettä sä oikein tuolla lailla siinä makaat. – Mä kuuntelen Apulantaa.

Muistan minä vielä toisenkin Reijon kevennyksen, koska se liippaa läheltä omaa elämääni. – Mikä on hierojan painajainen – Suvi Teräsniska.

Kevennyksiksi pitänee kutsua myös seuraavaksi esiintyneen Antti ”pullakuski” Niemelän eri murteilla lausuttua Kymmentä käskyä. Murteet ovat suomen kielen rikkaus ja ne kuvaavat hyvin eri alueiden asujien luonteita.

Kuva-arvoitukset

Vielä ehdittiin osallistua pöytäkunnittain kuva-arvoitusten ratkomiseen Reijon kasvogalleriasta. Kaikkiaan tuli tunnistaa 28 henkilöä kuvista, jotka oli osin otettu henkilöistä nuorena tai sitten vanhana. Parhaimmat pöytäkunnat tunnistivat kaikkiaan 22 henkilöä. Sitten olikin aika valmistautua päivän pääesitykseen pullakahvien kautta.

Suomen kulttuurihistorian käännekohtia

Kansanedustaja ja historioitsija Teemu Keskisarja aloitti oman esityksensä kaukaa historiasta, toteamalla mm., että suomalaiset ovat yksi Euroopan alkuperäisimmistä kansoista. Paljon meitä ei tuolloin ollut, sillä Uudenmaan kokoinen alue silloisella metsästäjä-keräilijä elämäntyylillä elätti vain noin 300 ihmistä. Vasta maanviljelyn yleistyminen mahdollisti väkimäärän kasvun. Kiinteä asutus syntyi pääosin jokilaaksoihin, jokien mahdollistaessa kulkemisen talviaikaan jäitä pitkin. Kesällä alavirtaan kuljetettiin turkiksia ja ylävirtaan suolaa asukkaille.

Kristinusko toi uudenlaisen elämäntyylin miekkojen sijaan ja suomalaiset luopuivat perinneuskomuksistaan. Kivikirkkoja rakennettiin ja luterilainen uskonpuhdistus valtasi alaa. Yksi merkittävä käännekohta oli Suomen kirjakielen synty Mikael Agricolan toimesta. Kansalaisten lukutaito lisääntyi, alkoi kielitaistelu ruotsinkielisestä vihollisesta, joka tosin päättyi ystävällismieliseen lopputulokseen. Siihen asti oli 10 % ruotsinkielinen vähemmistö hallinnut maata. Kielitaistelun myötä syntyi taiteiden ja kirjallisuuden kulta-aika.

1900-luku oli kansalliskapitalismia, oli Impivaara ja kielitaitoinen Aleksis Kivi, joka loi Seitsemän Veljestä -kansalliseepoksen. Suomi piti ikkunat auki Eurooppaan kunnes 1990-luvulla alkoi kielellisen näivettymisen aika. Teemu Keskisarja päätti esityksensä suureen huoleen suomen kielen asemasta ja se huoli herätti keskustelua myös esityksen jälkeen. Miksi useimmat yritysten, tuotteiden ja palvelujen nimet ovat nykyisin englanninkielisiä vaikka niitä käyttävät suomalaiset?

Kiitos Teemu Keskisarjalle vierailusta ja mielenkiintoisesta esityksestä.

Kiitos myös runsaslukuiselle jäsenkunnalle paikallaolosta.