31.3.2026 Jäsentapaaminen – espoolainen ruokakulttuuri
Maaliskuun viimeinen jäsentapaaminen järjestettiin Espoon Valtuustotalon kahviossa 128 jäsenen voimin. Lisäksi paikalla oli kolme mysteerihenkilöä, joiden rooli paljastettiin vasta myöhemmin. Esiintymään saatiin ruokavaikuttaja Kati Pohjanmaa kertomaan meille espoolaisesta ruokakulttuurista. Itsensäkin espoolaiseksi tunteva Pohjanmaa vietti lapsuutensa Olarissa, ensimmäinen oma asunto löytyi sieltä ja naimisiin menon jälkeen oma talo sijaitsi Espoon Mankkaalla.
Kati Pohjanmaa ehti ennen nykyiseen rooliinsa päätymistä toimia liikkeenjohdon konsulttina, myös kansainvälisillä areenoilla. Espoon kaupunginvaltuutettuna hän toimi 2 vuotta Kokoomuksen riveissä, mutta tunsi usein ajautuvansa kauemmaksi intohimostaan ruoasta. Muutoksen tarve johti lopulta yliopistoon opiskelemaan kasvatustieteitä ja aina kotitalousopettajaksi. Oman alueen vihdoin löytyessä hän toimii nykyisin peruna-alan asiamiehenä, Laureassa opettajana, ruoka- ja matkailutoimittajana ja avaa suomalaisille tuotteille ruokamarkkinoita Eurooppaan.
Onko Espoossa omaa ruokakulttuuria?
Kati Pohjanmaa ryhtyi etsimään kysymykseen vastausta jo 2020-luvun alkupuolella. Espoon kaupungin 50-vuotisjuhlassa hän havahtui huomaamaan, että ainakaan ruoissa espoolaisuus ei näkynyt. Hän päätyi etsimään vastausta kysymällä oppilailtaan, mitä he olivat syöneet. Kati teki myös kyselyn verkkoon ja sai yli tuhat vastausta. Espoolainen ruokakulttuuri alkoi paljastua.
Espoossa syötiin makaronilaatikkoa, mutta hyvin monenlaisina versioina. Myös ruokaisa salaatti nousi esiin vastauksista, mutta sekin eri variaatioina. Broileri ja riisi, kalakeitto eri muodoissaan, tex mex -ruoat, pizzat ja burgerit – niitä espoolaiset syövät. Ruokakauppiailta kysyttäessä, nousussa olivat sushi ja erityisesti arkisin artesaanimakkarat.
Ruokakulttuuri on laaja alue
Kati Pohjanmaa nosti esiin elintarvikealan laajuuden. Espooseen kuuluu usein teemoitetut ja ruokapitoiset juhlat. Hänen oma tyttärensä halusi vaaleanpunaiset juhlat, ja se toteutettiin ruokia myöden. Pohjanmaa muistutti myös, että Espoossa on erinomaista leipomo-osaamista, artesaanileipomoita, joissa tehdään upeita kakkuja. Somessa näkyy nuoria leipureita ja kakuntekijöitä ja niissä luovuus myy. Espoossa on myös olutpanimoita, limonaditehdas, vege-tuotteita, tislaamo ja suklaaosaamista. Osasyy esimerkiksi innovatiivisiin vege-tuotteisiin löytyy Otaniemestä, jossa ruoista tehdään tieteellistä tutkimustakin.
Espoolainen ruokakulttuuri on saanut vaikutteita laajasti
Puutarhakaupunki Tapiolan perustamisen mukana alueelle muutti hyvätuloisia helsinkiläisiä. Espoon kasvaessa toisessa aallossa sinne muutettiin muualta Suomesta, jolloin sen ruokakulttuuri rikastui lisää. Espoon keskukseen ja Leppävaaraan saapui väkeä ulkomailta tuoden mukaan etnisiä vaikutteita, Pohjanmaa listasi. Jos Kuninkaantie synnytti jo aikoinaan alueelle kestikievareita ja panimoita, ranta-Espooseen syntyi kahvila- ja ravintolakulttuuria. Näitä kulttuurin helmiä ei löydy isoista kauppakeskuksista, vaan useimmiten vanhoista puutaloista kaupungin laidalla. Etsivä löytää ja kiinnostuneet tietävät.
Uunissa haudutettu perunapuuro/velli
Espoolainen ruokakulttuuri on siis sekoitus, josta paistaa kaupungin nuoruus. Voimakas kasvu on lisännyt ulkopuolista vaikutusta ruokiin, ja kulttuuri on vasta kehittymässä. Oma, laajasti tunnettu paikallisherkku puuttuu, mutta löytyy Espoosta sentään jotain ainutlaatuista. Uunissa haudutettu perunapuuro/velli tunnistetaan täällä. Eiköhän sen resepti löydy vaikka marttojen sivuilta:
Marttojen perinteinen perunapuuro (kuten Inkoon- tai melakkapuuro) valmistetaan keittämällä perunat, survomalla ne keitinveteensä ja suurustamalla seos ohra- tai ruisjauhoilla. Puuroa haudutetaan hiljalleen noin tunti, ja se tarjotaan usein voisilmän ja maidon kanssa. Kylmänä puuron voi paistaa viipaleina.
Lopuksi Kati muistutti paikallisesta tarjonnasta, esimerkiksi Espoon Kahvipaahtimosta, jota en ainakaan itse tunnistanut kaupan hyllyiltä.
Kiitokseksi mielenkiintoisen aiheen käsittelystä annoimme Katille punaiset villasukat.
Ennen kahvitaukoa Kirsti veti meille kevyen jumpan.
Mysteerivieraat esiteltiin
Kahvitauon jälkeen kerrottiin paikalle saapuneista mysteerihenkilöistä. Kolme Hyvinkään senioreiden edustajaa halusi tulla tutustumaan meidän jäsentapaamiseen ja sehän oli meille suuri ilo. Jukka Haastatteli Hyvinkään yhdistyksen puheenjohtajaa Anne Vuorista, joka kertoikin vieraiden saaneet muutamia hyviä ideoita omaan yhdistykseensä. Ehkä me teemme vastavierailun Hyvinkäälle?
Tilaisuuden lopuksi käsiteltiin ajankohtaiset tiedotteet kerhoilta, matkoilta ja retkiltä.
Ruskamatka Lappiin -matka löytyy nyt sivuiltamme päivitetyin tiedoin.
Kiitos kun tulitte!