4.3.2025 Kevätkokous ja suomalaisesta musiikista kertoi Pekka Laine
Yhdistyksen kevätkokous
Yhdistyksen kevätkokous pidettiin jäsentapaamisen yhteydessä 4.3.2025 Valtuustotalon kahviossa klo 14 alkaen. Puheenjohtaja Saila Vesterinen avasi tilaisuuden ja kutsui kevätkokouksen puheenjohtajaksi Tuula Nordströmin. Sihteeriksi valittiin Reijo Rossi. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, toimintakertomus ja tilinpäätös, ja hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus. Yhdistyksen edustajiksi liiton ja piirin kokouksiin valittiin Saila Vesterinen, Helena Sipola, Ilkka Riihiaho, Kaija Kivi, Helena Sjöberg, Jukka Rimpiläinen ja Matti Alavuo. Paikalla oli 93 jäsentä ja kokous saatiin pidettyä noin puolessa tunnissa.
Suomalainen musiikki ja Reino Helismaa
Kahvitauon jälkeen estradille nousi Yle-radion sunnuntaisen Ihmemaa-musiikkiohjelman juontaja, toimittaja Pekka Laine. Hän kertoi meille suomalaisesta musiikista ja siihen eniten vaikuttaneista henkilöistä. Sodan jälkeinen aika oli Kärjen, Helismaan, Rautavaaran ja Virran kulta-aikaa, ja silloin luotiin pohja suomalaisen musiikin juurille. Keskeisenä tekijänä oli suomen kieli.
Musiikin ammattimainen tekeminen alkoi heti sodan jälkeen. Kupletti-tyyli puri suomalaisiin, koska siinä eliitti sai kyytiä huumorin varjolla. Laulut olivat ”ralleja”, sävellyksiä lainattiin ja niihin tehtiin uudet sanat. Työväen piirissä soivat kisällilaulut. Samojen herrojen käsistä alkoi myös Rillumarei-elokuvien kausi, jolloin niitä tehtiin kymmeniä.
Laineen mukaan Helismaasta alkoi suomalaisen musiikin ketju, johon myöhemmin liittyivät mm. Veksi Salmi ja Juice Leskinen. 1960-luvulla radio tuli mukaan, ja Kärki & Helismaa muodostivat kaupallisen kaksikon Kärjen toimiessa Musiikki Fazerin musiikillisena johtajana.
Reino Helismaan tuotannosta nostettiin esiin muutamia esimerkkejä, joista minun ehdoton suosikkini on Päivänsäde ja menninkäinen. Olen aina pitänyt sitä lastenlauluna, mutta ymmärtänyt sanoituksen syvällisen merkityksen vasta aikuisena. Laine arvioi että Helismaa olisi tehnyt 5000 kappaletta, joista noin 2000 on levytetty. Muut ovat olleet yksityshenkilöille ja muihin tarkoitukseen luotuja.
